Kyllä on nihkeää tämä talven tulo. Kylmenee ja aavistus luntakin on, liukasta joo, mutta se talvi? Tuleeko vai ei ja jos niin milloin? Mutta odotellaan. Olihan se mukava heti aamusta piehtaroida jäisessä ruohossa. Ja oli mukava päästä ulos heti aamusta. Oli vähän kiirekin eli ennen aamukahvia käytiin lenkillä.
Tällaisia nämä meidän hanget nyt on. Hienoa, vai kuinka. Mutta ei elämä niin ankeaa kuitenkaan ole. Korvistahan sen näkee. Tytöt, tytöt! Väkisin vetää ilmeen muikeaksi, kun näitä tuoksuja haistelee.
"Pomoa", kun tarkkailen, olen vähän huolestunut. Se ottaa nuo kuvat niin vakavasti. Meneeköhän koko sen elämä sekaisin nyt, kun se joutuu tuhoamaan kuviaan. Kait se kuitenkin muistaa, että ne ovat myös kovalevyllä ...ja voishan se laittaa ne myös ulkoiselle. Mutta voihan olla, ettei se kykene järkytykseltään ajattelemaan. Sitäpaitsi sen poika loukkasi polvensa sählyssä. Toivottavasti ei pahasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti