keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Vapunaatto


Aamulla "pomo" heräsi varhain vaikka oli nukkunut hyvin. Minä ilmoitin, että olisi syytä lähteä ihan heti ulos.


"Pomo" tietenkin luuli, että minulla on kakkishätä. Kitit! Halusin vain täydentää ruokavaliotani kasveilla eli heinillä.


Onhan tuo aurinko kiva, kun se tekee tällaisia hienoja värejä,


mutta jäinen ruoho oli minusta kivempaa. Jännää, että maa on taas aamuisin jäässä.


Päivällä mentiinpitemmälle lenkille. Tässä olen kohta kukkivan magnoliapuun juurella.


Tämä on lähikuva puusta ja aukeavista nupuista,


Valkovuokkoja on nyt kaikkialla,


mutta niiden joukosta on vaikea löytää salaattiheinää.


Mennään jo.Jatketaan matkaa.

tiistai 29. huhtikuuta 2014

Aamun hetki kullan kallis


Aamulenkillä oltiin aikaisin. "Pomo" nukkui surkeasti koko yön, heräili, näki painajaisia ja heräsi sitten holtittoman aikaisin. Mutta eihän minulla mitään lenkkeilyä vastaan ole. Päivä sen sijaan meni lähinnä kotosalla. "Pomo" yrittää ommella verhoja. Kun on nyhertäjä, niin kaikki kestää.

maanantai 28. huhtikuuta 2014

Tylsää!


"Pomolla" on kitkemisinto päällä ja minä pitkästyn kuoliaaksi. Muutamia muille palstoille menijöitä pääsin haukkumaan, mutta vähän niitäkin oli. "Pomo" ei tietenkään tykännyt.

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Olipas hieno ilma


Otin rennosti, kun "pomo" sähläsi kaikenlaista kotipuuhasteluaan, teki ruokaa, pesi mattoja, jäejesteli. Mutta eihän siinä tietenkään saanut levätä loputtomiin. "Pomo" halusi kasvimaalle.


Tässä on loistava näyte "pomon" pensaan leikkaamistaidosta. Eipä siihen paljon ole jäänyt.


Milloinkahan tuo risukasa tuolta takaa oikein katoaa? 
Pahasti epäilen, että huomennakin on tarjolla kaivuuhommia, joten täytyy nukkua nyt.

lauantai 26. huhtikuuta 2014

Tulevaisuuden toiveita


Tänään oli taas mukavia vieraita. Määrätietoinen tämä Elle on tulevaisuutensa suhteen.


Mutta ei me yliopistojuttuja puhuttu. Elle osaa rapsuttaa mukavasti


ja halata oikein.


Ennikin oli mukana, mutta ei ehtinyt paljon leikkimään, koska hänellä oli tärkeitä velvollisuuksia kuten leipominen.

torstai 24. huhtikuuta 2014

Kattoa kohti


Meidän vakioreitille on asetettu kaikenlaisia esteitä. Taloon on tulossa kauan puhuttu kattoremontti.


Rakentelevat hissukseen ensin telineitä. Jonain aamuna ehkä herätään siihen, että ikkunasta kurkkaa joku sisään. sellainen ei meillä ole ihan jokapäiväistä.


Onhan noita telineosasia melkoisesti, joten ehkäpä niillä saadaan koko talo piiritetyksi. Vähän jänskättää, tuleeko tästä meteliä.

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Olisko syytä lopettaa?



Minulla on ollut taas pitkästä aikaa kivaa seuraa.


Kasvimaalla olen käynyt aamuisin


ja iltaisin


Ja auringonlaskuja ihaillut. Nyt on vähän mietinnässä tämä blogin kirjoittaminen. Haamukirjoittaja on väsynyt turhaan kirjoitteluun. Mutta mietitään nyt vielä.

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Jäikö jotain kesken?


Halusin aamulla aikaisin lenkille, kun eilen menin jo alkuillasta nukkumaan. 


Kaunis aamu oli, mutta minä olin innostuneempi autoista. Unni tuli aina autolla, joten oletan, että mikä vain auto tarkoittaa, että Unni on tulossa. "Pomo" on aika kypsynyt, kun me ei liikuta ollenkaan ennenkuin on jotenkin tullut todistetuksi, ettei autossa ole koiraa. Minä olen ymmärtänyt, että tässä on valitettu, kun kaikkea ei ole tehty. Kyllä minä teen. kun vain annatte mahdollisuuden. Ei tartte minua syyttää!


Kasvimaalla oltiin suurin oas päivää. Kerran käytiin vähän lepäämässä, kun "pomolle" tuli nälkä. 


Minä näin jotain outoa: Kumma tyyppi pomppi ihan lähellä. Murisin kumeasti. "Pomo" tuli katsomaan, kun ei ole ikinä kuullut minun millekään murisevan. Sanoi "Se on sammakko." Minä intouduin, saako sen ottaa. Mutta "pomo" sanoi " Annetaan sen mennä" Ei siis sammakkoa saaliiksi.

sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Miten minä olen niin uupunut


 Aamulla "pomo" ryntäili kahville. Minä jatkoin unia niin pitkään kuin vain voin.


Jossaina vaiheessa oli pakko lähteä aamupissalle. Lenkkihän siitä sukeutui, kun "pomo" ei ole yksin viitsinyt kävellä.


Kasvimaata käytiin vilkaisemassa, mutta eipä siellä mitään erityistä ollut. Jokunen ihminen oli raatamassa. Olihan kaunis sää. Me jatkettiin matkaa.


Onneksi jatkettiin. Viikin Arboretumista löytyi jotain ihanaa vaikkei magnolia vielä kukkinutkaan.


Mitä magnolioista, kun on tarjolla tuoretta heinää. Kesä on tullut! Heinää!!! "Pomokin" ihme kyllä antoi minun rauhassa syödä niin paljon kuin halusin.


Aika vähän oli ornitogeja liikkeellä vaikka lintuja oli ihan kivasti. Joutsen lensi tuosta yli kovin äänekkäästi jotain selittäen.


Valkovuokotkin alkavat kukkia ihan täysillä. Pitää tulla tänne uudestaan jonkun ajan päästä, kunhan kukkaloisto on täydellinen.


Läämin aurinkoinen päivä oli. Pani läähättämään. Huomatkaa tyhjät pellot ja tiet!


Ja pitihän sitä poseerata leskenlehtien kanssa myös.


Kallioita pitkin kiivettiin kotiin. Se on kiva kulkureitti, mutta hirveästi siellä on lasinsiruja. Onneksi täällä alempana ei  ole, joten voin piehtaroita. Nahka kutiaa, kun tuo talviturkki karisee :)


Täällä kalliolla saan juosta vapaan. "Pomo" uskoo, etten mihinkään häviä.


kotiin minulla kuitenkin oli kiire.


Kotona sitten otin unet siellä ... ja täällä ... ja tuolla.
 

Iltalenkillä sitten mentiin kasvimaalle.


Minä otin unet sinä aikana, kun "pomo" haravoi, kitki ja kuokki.


Tulomatkalla oli sitten sinivuokkoposeeraus.


Kotiin kun päästiin otin ennen ruokaa pienet unet.


Syötyäni heittäydyin sohvalle odottamaan, että mentäis nukkumaan.


Sohvalla tuli kuuma ja nukkumaan pääsy vain siirtyy.