Vähän kaikkea

Aamulla "pomo" mietiskeli palstalle lähtöä, mietiskeli ja mietiskeli, mutta totesi sitten, että taitaa ruveta satamaan, joten mentiin vain peruslenkille. Tuosta edessä olevasta puusta putosi iso oksa polun viereen ihan ykskaks. Onneksi ei tullut minun päälle. Pelästyin aika tavalla, sillä oksa oli suuri ja pamaus kova.

"Pomo" oli fiksu, kun ei lähtenyt kauemmas. Sade alkoi, kun vielä oltiin lenkillä. Sen verran lähellä kotia kuitenkin, ettei pahemmin kastuttu.

Päivän mittaan sade loppui ja käytiinhän me sitten siellä kasvimaalla kitkemässä. Olisi voitu olla vaikka kuin .pitkään, sillä rikkaruohot kukoistivat, mutta "pomolla" oli muuta. Ehkä huomenna uudestaan. Illalla käytiin taas hölkkäämässä. "Pomo" otti oikein kunnon spurtteja välillä. Minä väsyin koko juttuun.

Lenkkeilyä

Kummasti tuntui aamullakin oudolta, kun Jawa ei ollut mukana. Kahdestaan käytiin lenkillä "Pomo" unohti jopa antaa minulle aamuruoan, kun Jawa ei ollut vaatimassa. Sain minä kuitenkin iltaruoan, joten ei ihan ilman ruokaa tarvinnut olla.

Kun "pomo" tuli töistä, lähdettiin juoksulenkille. Mukavahan se oli juosta, kun  ei enää ole hirveä helle. "Pomo" otti vettä mukaan ja tarjoili sitä useita kertoja, mutta ei minulle maistunut. "Pomoa" otti päähän raahata reppua mukana turhaan. Ei kuulemma ensi kerralla oteta mukaan mitään juotavaa.

Minä en siis juonut, mutta söin sen sijaan aika paljon heinää. "Pomo" antoi syödä, kun lenkkiä oli vielä jäljellä. Enpähän oksentanut koko lenkin aikana.

Heiniä pitää maistaa

ja haistaa.

Tutkimuksiani häiritsi joku outo ääni.

Onneksi se ei ollut mitään vaarallista.

Kierrettiin kasvimaan kautta. Viimevuotinen äitienpäiväruusu kukoisti hienosti. Tänä vuonna ruusua ei tullut, mutta jos joskua tulee, laitetaan sekin tänne.

Viimeinen päivä

Jawa on kyllästynyt meihin ja meni kotiinsa. Mutta kyllä se varmaan vielä joskus palaa. Päivällä satoikin reippaasti, mutta onneksi ne ukkoset pysyivät poissa. Vaikka, mikäpäs hätä minulla olisi Jawan kanssa ollut.

Meillä oli pörinäkoneen raahaajia liikkeellä enemmänkin, joten nyt on hyviä maastoja piehtaroida. Jawasta on harjattu kassikaupalla karvaa, mutta aina siitä vain irtoaa lisääkin.

Hyvää se piehtarointi tekee minullekin vaikka turkki pysyy paikallaan. Aina se kuitenkin sen verran nahkaa kutittaa, että leikattu ruoho tuntuu kivalta.

 

Me saadaan dentastixit lenkin jälkeen. Viime aikoina Jawa on saanut vielä siankorvan, kun se puraisee dentastixin hetkessä ja minulla menee paljon aikaa. Siankorvan kanssa Jawa tulee aina minun viereen, mutta ei minua kiinnosta. Saa Jawa rauhassa syödä korvansa.

Taitaa se olla hellettä

Aamulla "pomo" yritti parhaansa mukaan tehdä meidän päivästä jotenkin siedettävää. Ikkunat ja parvekkeen ovi auki ja verhot ikkunoihin, jottei aurinko pääsisi niin suoraan lämmittämään huoneita. Eihän minulla mitään hätää, mutta Jawalla on aika tukalaa.

Iltapäivälenkillä oli kyllä ulkona kuumempaa kuin sisällä. Varjossa oli siedettävää etenkin, jos kävi tuulenvire, mutta aurinko oli lämmin.

Jawa työnsi päänsä pensaaseen, jos se auttaisi.

Kun piti lähteä iltalenkille, satoi. Sateen ajaksi ilma viileni, mutta sade loppui lyhyeen, tuuli tyyntyi ja lämpö palasi. Onneksi yöksi vähän viilenee. Saa Jawakin nukutuksi. Se hengittää aika raskaasti, kun on kuuma. Lyhyitä, rauhallisia lenkkejä tehdään, mutta kyllä Jawa välillä innostuu leikkimäänkin.

Käytiin vielä parvekkeella kuulostelemassa. Minä en siitä ukkosesta välittäis, mutta jos tulee niin tulee.

Ilmankosteus korkealla?

Oli aamulla väsynyt "pomo". Oli laittanut kellon ajoissa soimaan, että juoksee töihin. Ei juossut, ei noussut. Torkutteli kelloa vaikka kuinka pitkään, kunnes sammutti kokonaan. Oli se ihan liukuman rajoissa kuitenkin lähdössä. Itseasiassa taisi olla töissä samaan aikaan kuin normaalit ihmiset. "Pomo" vain tykkää olla liikkeellä aamuisin. Silloin kyllä pitäisi mennä nukkumaan ajoissa. No, katsotaan, miten huominen sujuu.

Kun "pomo" oli saanut jotenkin työpäivänsä torkutuksi läpi, se tuli kotiin ja vei meidät taas hoitamaan lapsia. Väitti säästävänsä aikaa, kun meidän lenkit hoitui siinä kävellessä. Mikäs siinä. Me mentiin ja pidettiin kivaa,

juostiin

minä enemmän kuin Jawa

lepäiltiin

Jawa ihmetteli uims-allasta ja siinä olevia leluja,

  Väsyttiin. Ja kun kotiuduttiin, lähinnä nukuttiin.

"Pomo" meni töihin

Ja minä menin Jawan kanssa Ennin ja Ellen luo päivähoitoon. Tai  ehkä me mentiin hoitamaan tyttöjä. Olin minä vähän ällistynyt, mutta kaikkeen on totuttava.

Siellä on tämä Párekin kaipailema piha, jossa saa vapaasti mennä viilettää. Onhan siellä kaikenlaista istutusta ja muuta estettä, mutta kyllä siellä juokseekin.

Jawakin pyyhälsi ulos kuvasta

ja lätsähti sitten maahan.

Kun kerran juoksukaveri lepäsi, minä vähän ruohostin.

Kun päästiin kotiin, oltiinkin yllättäin aika uupuneita.

"Pomon" oli pakko saada laittaa tähän vielä eiliset taivaskuvat.

Vilkas päivä

Aamu ei todellakaan ollut vilkas. Vaikka kello jo lähenteli yhdeksää, kun oltiin aamulenkillä, ei muita kulkijoita näkynyt missään. Männyt sen sijaan heittelevät käpyjään läjäpäin kaikkialle.

Kotona ihailtiin maisemaa, jota ei näkynyt. Usvaa se oli vaikka aamulla oli savunhajuakin ilmassa.

Päivä vilkastui iltapäivällä, kun Henu ja Thomas tulivat Sveitsinmatkansa  jälkeen näyttäytymään. Oli kuulemma ollut mukavaa olla kesälomalla talvimatkailukeskuksessa. Alpit ovat kuulemma näkemisenarvoisia kesälläkin. Pikku Heidiä oli näkynyt vain nukkena.

Jawa oli onnessaan, kun näki kotiväkensä. Minä en erityisemmin tykkää olla sylissä. Jawahan luuli tietenkin pääsevänsä kotiin, mutta siellä on remontti niin pahasti kesken, että Jawa jäi vielä meille joksikin aikaa.

 Elämä vilkastui ennestään, kun Enni ja Elle tulivat. Ennin kanssa yritin tehdä kaulakorua helmistä, mutta ei se oikein onnsitunut. Jätin Ennin tekemään korua yksin.

 

Minä otin kontaktia Elleen ja Elle Jawaan. Loppupäivä menikin lasten seurassa. Lämmintä oli sisälläkin. Ulkona aurinko helotti kirkkaasti.

Meidän tintin lapset ovat edelleen pesässään, mutta taidetaan siellä jo siipiä venytellä. Tsirpitys kuuluu koko ajan elämisen taustalla. Aika kivan kesäisen fiiliksen antaa.

Juhannus on meillä herttainen

 Puhuvat keskiyön auringosta. Siellä mitään aurinkoa ollut. Oli onneksi kuitenkin keskiyön kuu ja "pomo" kameroineen hereillä. Se on aika hyvä valvomaan tuo "pomo". Välillä. Toisinaan se on unessa jo iltayhdeksältä. Ilmeisesti tämä kesä piristää sitä. Katsotaanpas, miten käy, kunhan "pomo" aloittaa työt ensi viikolla. Mitenkähän käy yövalvomisten.

Yövalvomisesta huolimatta oltiin jo ennen seitsemää lenkillä. Eilisestä auringosta ei ollut tietoakaan. Kovin oli pilvistä. "Pomo" epäili, että voisi ruveta satamaan, joten päätti lähteä heti herättyään meitä lenkittämään. Kiivettiin vaihteeksi eri kalliolle kuin normaalisti. Meistähän se oli mukavaa.

"Pomo" oikein hämmästyi, miten Jawakin intoutui uudesta lenkkimaastosta.

Lenkki olikin hyvin ajoitettu. Alkoi loppumatkasta ripsiä vettä ja kun sisälle päästiin, satoi kaatamalla.

Jawa vietti päivän nukkuen parvekkeella. Ovi piti kuitenkin olla auki, joten "pomo" pukeutui lämpimästi, ettei palelisi sisällä.

Päivälenkillä käytiin sateettomaan aikaan. Kovin oli kuitenkin ilma kostea ja lämpimän nihkeä. Me ei oikein jaksettu pitkiä lenkkejä kävellä. Lisäksi hissi oli rikki ja käveltiin siis useita kertoja kahdeksannesta kerroksesta alas ja lenkin jälkeen takaisin ylös. Onneksi täällä on hyvät portaat, sillä meitä molempia vähän arveluttaa portaissa liikkuminen. "Pomoa" huvitti, kun päivälenkiltä tullessa hissin edessä portailla istui nuori nainen odottamassa, jos hissi tulisi. Kun "pomo" kertoi, että rikki se on, nainen valitti, miten korkealla hän asuu ja meni neljänteen.

Laitetaan tämä tallennukseen nyt heti, jos vaikka päästäis ajoissa nukkumaan. Iltalenkki on tekemättä, mutta tuskin siellä mitään ihmeitä tapahtuu.