Blääh

Meillä on tänään ihan blääh-päivä, tai ei siis tietenkään minulla, mutta "pomolla". Töissähän "pomo" tietenkin oli ja uupunut sen jälkeen. Tosin vesihölkällä oli käynyt, mutta muut lenkit jäi lyhyiksi. Kyllä perusjutut on tullut tehdyksi. Ei tarvitse soittaa eläitensuojeluun. Herkkujakin olen saanu, joten eiköhän tässä huomiseen pärjätä.

Katsaus taaksepäin

eli tähän päivään.

Illalla oli tietenkin pimeää.

Sitä ennen "pomo" oli töissä ja teki niitä perusjuttaja, mitä se töissä tekee, mitä se nyt sitten lieneekään. Kait se jokatapauksessa siellä jotain tekee?

Se toki käveli töihin ja takas

ja tietenkin tuijotteli taivaille

ja taivasteli yleensäkin.

Siinä taivastellessa aurinkokin rupesi hivuttautumaan piiloon.

Hienot värithän siitä syntyi.

Kun "pomo" kotiutui, mentiin pikaisesti ottamaan kuvia

omasta taivaasta,

sekin oli mielenkiintoinen.

Tämä maisema on esiintynyt aika usein täällä blogissa. Tämähän on heti meidän talon nurkalta eli juuri, kun kunnolla ryntään matkaan.

Mentiin vilkaisemaan kaupunkia vähän eri suunnasta. Minun aikani meni aika paljon siivoamiseen eli keppien piilottamiseen.

Täälläkin  oli komeat maisemat.

ja kauniit taivaat.

Onhan tämä sellaista, tämä elämä.

"Pomo" töissä taas

Se heräsi puoli neljä ja hidasteli juuri sopivasti. Ajoissa oli töissä ja sai jotenkin kuulemma hommat alkuun. Sillä on uusi huone ja elämä, siis työelämä, sekaisin. sateessa käveli kotiin ja vei sitten kuitenkin lenkille. Mutta satoi ja "pomo" oli tööt, joten kuvaukset jäi vähiin. Itseasiassa "pomo" otti vain yhdeksän kuvaa, joka on kyllä jotain ennenkuulematonta.

Meillä on tämä jokapäivädentastixtapa, johon liittyy joskus, kuten tänäänkin, piilotusleikki. Kyllä minä ne jemmat aika nopeasti löydän.

Tämä on kyllä ihan hyvää.

Minä sain tänään matolääkkeenkin, kun ei "pomo" yhtään muista, milloin on viimeksi sellaisen antanut.

Taivaita sentään voi aina kuvata, satoi tai paistoi

tai vaikka olisi tööt.

Viimeistä viedään

"Pomon" ensimmäinen eläkejakso loppuu ja huomenna alkaa taas työt. Kaunis sää tänään oli ja kellot siirretty talviaikaan.

Käytiin hakemassa Jawa meille viettämään sunnuntaita.

Mukavahan se aina on Jawaa nähdä.

 Sen verran innokkaasti seurusteltiin, että hihnoja piti selvitellä.

Talviaika kait tarkoittaa myös lunta, mutta harvoista paikoista sitä löytyi.

Välillä "pomo" halusi kuvata eli pyysi poseerauksia.

Jawalla oli oma mielipide pysäyksistä, eriävä mielipide.

Taisivat palveluskoirat harjoitella jotain, kun niin rajut äänet oli.

 Pakko oli Jawankin pysähtyä
 seuraamaan tuota tapahtumaa. "Pomohan" ei osaa koirakieltä, mutta sekin ymmärsi, että jotain erityistä siellä oli meneillään, jotain mukavaa.

Kotona me vähän treenattiin kerjäystä. 

Jawalla oli niin keskittynyt asenne, että sitä oli pakko tarkkailla.

Jawa taas tarkkaili Ennin leikkejä.

 

Nolottikohan sitä nämä lapselliset jutut?

Välillä Jawa paistatteli valokeilassa

ja minä otin rennosti.

Käytiin me välillä parvekkeellakin.

 

Jawa jatkoi leikkejään

ja se oli Ennistä aika kivaa.

Jawa siirtyi vähän sivummalle.

HohHoijaa!!! En minä jaksa näistä kaikista innosta.

Enni meni "pomon" kanssa ponitunnille ja Jawa vietiin kotiinsa,

Kuutamoon loppui päivä.

Sanatonta kertomaa

                                                                                                                                                                   

 KENEN BLOGI TÄMÄ OIKEIN ON? KYSYN VAIN!!!