Usvainen olo

Ulkomaailma näytti tältä, kun "pomo" kiskoi minut aamulenkille. Mutta oli aika sumuista sisäisestikin. Väsytti. Takana on tapahtumarikkaita aikoja. Palataan siis keskiviikkoon.

Silloin oli kyllä sateista, mutta näkyvyys ihan ok, kun käveltiin lapsosia katsomaan.

Tytöillä vipatti kovasti tanssijalka 

Minä tietenkin yritin parhaani mukaan osallistua. Enni kerkesi vaihtaa vaatteitakin ja Elle esitteli kaikenlaisia uusia kiva juttuja. Tanssimusiikkina oli jotain prinsessa-keiju-tms-juttua.

Kun tytöt lähtivät uimaan, me lähdettiin Patun ja emäntänsä kanssa vähän kasvimaata katselemaan ja lenkkeilemään. Mukava tyttö tuo Eppu vaikka sen juoksuaika ei jostain syystä ikinä osu meidän tapaamisiin.

Keskiviikkona oli kylmä, mutta perjantaina oli, jos mahdollista, vieläkin kylmempi. Onneksi aika paljon oltiin sisätiloissa heti aamusta.

Metrolla tietenkin alkoi matka, kuten yleensäkin, jos meiltä johonkin ollaan menossa.

Seuraavaksi mentiinkin sitten junaan. Ihan mukavan rentouttavaa sielläkin oli. Yksi konduktööri totesi, että kiva, kun joku makaa siellä reporankana. Yritin selittää, etten minä repo ole vaan koira vaikka ketulta joskus näytänkin.

Kun junamatka loppui, mentiin eteenpäin vielä autolla. Ja päädyttiin tällaisen talon pihalle.

Mukava piha se olikin. Sain oikein kunnon juoksuhepulit, kun pitkän matkustamisen jälkeen pääsin vapaaksi.

"Pomo" ihastui noihin isoihin kivenjärkäleisiin, jotka joku jättiläinen oli pihalle menneinä aikoina heittänyt. Olihan ne melkoisen isoja.

Keittiön ikkunasta oli suora näköala toiseen lohkereeseen. Vähän yksitoikkoinen maisema minun mielestä.

Toisesta ikkunasta oli avarampi näkymä, mutta ei täällä paljon näytä liikennettä olevan. Missä ovat kaikki koirientaluttajat. Naapurista kuului koiran haukuntaa, mutta sekin oli jossain aitauksessa kaukana. Tuo ei ole naapurintalo vaan sauna-liiteri-tms.

 

Käytiin kävelylläkin vaikka oli todella hyytävän kylmä. Vesihän se aina viehättää, joten järvenrantaan mentiin.

Siellä tuuli niin kovasti, että piti toinen korva laittaa melkein kiinni. Korvista puheenollen, olen viime aikoina ravistellut päätäni ja pitänyt välillä päätä vinossakin. Korvia epäiltiin tietenkin, mutta ei niistä mitään löytynyt kotikonstein, joten "pomo" alkoi pelätä, että päässäni on jotain vikaa. Pitäköön vain huolen omasta päästään ja sen vioista. Junamatkalla sitten huomasi punkin korvassani. Poisti sen, mutta punkki oli jo itsekin aika valmis poistumaan. Nyt oletuksena ravistelulle on, että punkki ärsytti. No, ärsyttäiskö teitä punkki korvassa? Kysyn vain. Ja juu, on minulla punkkilääkitys kohdallaan. Miten on teidän lääkitysten laita?

Pitkä päiv oltiin tuolla kyläilemässä, mutta illalla autoiltiin takaisin rautatieasemalle. Tämä on siis Hämeenlinna.

Koska junan lähtöön oli vielä aikaa, päätettiin tehdä pieni tutustumiskävely ympäristössä.

Hienoja kävelyteitä siitä ihan läheltä löytyikin.

Mukavasti vihertää pensaat ja puut ovat kivan muhkuraisia.

Ja ylläri, ylläri. Rantaanhan tietenkin mentiin. Siellä näkyi koiriakin. Yksi koira olisi niin kovin mielellään tullut minun luokseni, mutta omistaja huuteli jotain juoksuajasta. Kyllä minä olisin silti voinut käydä moikkaamassa, kun kerran selvästi miellytin neitoa. Mutta mitä vielä. Junalle vain.

Kotimatka sujuikin sikeästi nukkuen. Kotona söin ja jatkoin unia. Ja jatkan taas, kun tuo aamulenkkikin on jo tehty. "Pomo" sen sijaan ei nuku. Töitä kuulemma.

Jokaiselle jotakin...

...nimittäin säitä. Eilen oli mukavan lämmintä, tänä aamuna kivan kylmää ja pientä kosteaa tihkua. Mielenkiinnolla odotetaan sitten huomista. Eilen ei jaksettu enää kirjoitella. Käytiin vieraat saattamassa metrolle ja se vei sitten kaikki voimat. Joten laitetaan nyt niitä eilisiä lämpökuvia. Tänään ei ole kuvattu ainakaan toistaiseksi.

"Pomo" sai yhdeltä ystävältään kuplaprojektin, joten noita saippuakuplia tunkee joka kuvaan. Minä tarkkailen maailmaa. Remonttihuhut ovat nyt osoittautuneet huuhaaksi eli ei koko taloa huputettu. Koko talo kyllä telinöidettiin (onkohan tällaista sanaa?)  ja katto huputettiin. Eilen tuuli aika navakasti ja siitähän seurasi, että tuuli paukutti niitä kattohuppuja ja myös kaikkia naruja, joilla remonttialue on eristetty.

Mielenkiinnolla seurasin, tuleeko jotain alaskin.

Ei sieltä mitään tippunut vaikka välillä tuntui, että koko katto tulee alas. "Pomo" on erittäin tyytyväinen, kun minä en välitä noista remonttiäänistä. Se jaksaa ihmetellä, miksi minä menen paniikkiin jostakin ja jostain muusta en. Minusta se on itsestäänselvää. Minähän tunnen nuo remonttimiehet, jotka katolla touhuavat. Olen seurannut niitä ikkunoiden läpi jo monta päivää. Ihan mukavia tyyppejä. Ei niissä mitään pelottavaa. Mutta joku äkillinen paukahdus jossain näkymättömissä on tietenkin epäilyttävää kuten matontamppaajapirukin.

"Pomohan" jaksaa noita sukkia aina vääntää. Välillä se kuvailee niitä jossain omituisissa paikoissa. Saa ilmeisesti siitäkin jotain tyydytystä. Halvat on hullu.. siis "pomon" ilot. Saa kait se kotonaan käyttäytyä tyhmästikin.

Eilen oli vielä kaunis auringonlasku. Tästä päivästä ei voi luvata. Nyt ainakin on tasaisen harmaassa pilvessä koko taivas.

Nuo telineet ovat aika kuvaukselliset, vai kuinka?

Onko hieno?

Palstanaapuri kehuskeli, miten hieno mansikkamaa "pomolla" on. "Pomo" ei ole tottunut kehuihin tuolla kasvimaalla, joten se hehkutteli täysin rinnoin. Huvittavaa.

Riippuu vähän näkökulmasta, millaisessa kunnossa ajattelee tämän palstan olevan.

Onhan tuo "pomo" taas paljon kitkenyt, mutta mitenkähän pitkään se jaksaa.

Jotain on istutettukin, kun on tuntikausia on kasvimaalla oltu. Nyt ollaan kotona ja ruvetaan katsomaan lätkää. "Pomo" katsoo aina, kun Suomi on loppuottelussa. Muuten sitä ei lätkä kiinnosta. Pidetään nyt kuitenkin peukkuja,

Lämmintä, etten sanoisi helteistä

"Pomo" on outo näin kesäisin. Se ei nuku oikeastaan ollenkaan. Oltiin siis ennen kuutta taas kasvimaalla kitkemässä, kuokkimassa, kaivamassa. Kuvia ei otettu, kun tuo maassa möyriminen vie aina "pomon" kaiken huomion. Onneksi kahvinhimo varmisti sen, että jo ennen kymmentä oltiin taas kotona. Sitten puuhasteltiinkin lähinnä kotona kunnes Elle saapui.

Elle leikkii tietenkin niitä perinteisiäkin juttuja, mutta tänään kaukosäädin oli aika tärkeässä osassa. Ensin Elle kokeili saada telkkaria toimimaan. Mutta se ei onnistunut joten Elle kokeili kaukosäätimen vaikutusta minuun.

Kun kaukosäädin ei toiminut, kokeili Elle lähikontaktia. Mutta minähän en vähistä asentoa vaihda.

 Elle päätti sitten, että parasta, jos hän matkii minua. Aika hyvin onnistuikin, vai kuinka? Sama asento jalkoja myöten. Aika näppärä tyttö!

Nyt me hikoillaan telkkaria katsellen. Hyvä Suomi! eli urheilu uutiset menossa. Parvekkeen ovi on auki, joten linnunlaulu kuuluu sisälle, mutta paljon ei ilma viilene. Tuuletusta haittaa sekin, että ampparit punkee sisälle päivällä. "Pomo" pelkää, että joko minä jahtaan niitä tai joku kävelee pökertyneen ampparin päälle ja saa pistoksen. Tämä amppariongelma on jokavuotinen.

Kesä on ihanaa aikaa

Mukava loikoilla nurmikolla lämpimässä. Ei ole kiire mihinkään. Pidän huolen, ettei "pomollakaan" ole kiire. "Pomon" saa hidastamaan, kun esittää, että kuumuus panee läähättämään. Niinpä lenkkeillään hitaaseen tahtiin.

Enni ja Elle kävivät pikaisesti meitä ilahduttamassa.

Kasvimaalla sen sijaan meni taas aikaa enemmänkin. Niinhän siellä aina. Eikä siellä ikinä valmista tule.

Satakieli, päivän puheenaihe

Satakieli on muuttanut tähän metsikköön laulelemaan yöeläjien suureksi iloksi. Siitä paljon puhuttiin aamulenkillä. Monet ihmettelivät, mikä se on. Ei olekaan aiempina kesinä näin lähellä asustellut.

Tervapääskytkin saapui pari päivää sitten eli nyt on virallisesti kesä, ja kaunis kesä onkin.

Aamu etenkin oli tänään ihana. Nousevan auringon valossa värit ovat niin kirkkaita ja varjojen rajat jyrkkiä.

Ilmassa väreili aamusumua

 ja maassa oli hieno kastehelmikerros.

Ruoho on kasvanut jo pitkäksi.

Valkoisia, huumaavasti tuoksuvia tai jopa haisevia puita on kaikkialla. Omenapuutkin aloittelevat kukintaa.

Päivälenkillä käytiin koirapuistossa.

Puistosta tultiin pois metsän kautta. Minä yritin siinä matkan varrella tunkeutua muutamaan siltarumpuun, mutta "pomo" esti. Toisaalta siellä oli märkääkin.

Elle kävi illalla leikkimässä minun kanssa.

Remonttimiehet olivat ahkerina. Nyt telineet ovat katon päälläkin. Luulisi, että seuraava toimenpide on huputus, mutta ei kannata veikata mitään. Katsotaan.