Otsikko ei nyt mitenkään viittaa "pomon" olotilaan ennen kuin se saa kahvinsa, vaikka siitäkin voisi paljon sanoa. Nyt on puhe ihan noista ulkonäkymistä, jotka aamullisen vesisateen jälkeen levittyivät nähtäviksi.
Ei ollut paljon mieltä tuijotella ulos parvekkeelta, kun mitään ei näkynyt. Eikä kyllä mitään kuulunutkaan, kun oltiin taas ajoissa hereillä. "Pomo" kyllä jaksoi ihastella ja kuvata. Mitähän järkeä on ottaa kuvia jostain, mitä ei kykene näkemään?
Aamulenkillä oli harmaata ja tihkuista, mutta päivän mittaan kirkastui.
Päivälenkistä tulikin sitten pitempi ja mielenkiintoisempi. Välillä jouduin poseeraamaan, kun "pomo" yritti saada kuvatuksi lehtien vihreyttä auringossa. Mutta enimmäkseen sain aika vapaasti kuljeskella heinikossa ja kukkien seassa. Pujoja kyllä kasvaa ihan turhan paljon noilla kävelyteiden varsilla.
Iltalenkkikin tehtiin kukkaismerkeissä eli jättipalsamiviidakossa. Ei nuo kuvat ole ihan samoja. Katsopas tarkemmin.
Kesä on taas edistynyt. Aurinko on jättänyt pensaankin taakseen ja lähestyy voimajohtopylvästä. Mutta me ei nyt puhuta mistään syksystä, koska kesälomaa riittää vielä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti