Oli taas kaunis aamu ja valoisa. Valon määrän lisääntyminen tähän vuodenaikaan on hieno kokemus.
Illalla mentiin naapurikaupunkiin. Perillä odotti Unni, joka on kyllä hieno tyttö.
Unnistakin taisi olla kiva nähdä minua.
Mukava oli tavata ja leikkiä yhdessä.
Unni väsähti ja meni pöydän alle lepäämään.
Minä kyllä ymmärsin, mutta vähän tuli haikea olo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti