Mahakuulumisia ja muutakin

Herätin "pomon" aamulla, kun minulla oli huono olo. Kello oli jo tosin seitsemän, mutta "pomo" olisi mielellään nukkunut vielä. Minua oksetti. Mentiin keittiöön ja "pomo" piteli minua niin, etten oksentanut matolle. Uloskin sitten mentiin ennen aamukahvia. Minä tein peräti kolme isoa kakkaa, ei mitään ripulia vaan ihan kunnon pötköjä. "Pomon" mielestä se johtui karviaisten ahmimisesta.

  

Taas on ilmeisesti vaatteita likaisena, kun jouduin pyykkituvan eteen. Aamuaurinko herätti tietenkin "pomon" valokuvausinnon. Se oli aika koominen, kun yritti samalla kuvata kasteista nurmikkoa ja estää minua syömästä heiniä. Heinänsyöntiä on kuulemma nyt hyvä hillitä.

Kotona katselinkin vaihteeksi parvekkeelta vähän eri suuntaan. Vaihtelu virkistää, sanovat.

 

"Pomo" meni Ennin ja muiden kanssa katsomaan hevosia. Tällä tallilla "pomo" kävi vuosikausia ratsastamassa joka viikko. Tuli kuulemma kaipuu takaisin. Väinö on valtavan kokoinen, kiltti nuori ruuna, josta oli pakko ottaa kuvia, vaikka varsinaisesti tarkoitus oli kannustaa Hennaa hänen ensimmäisissä koulukisoissaan. Henun ratsuna oli Jackie Brown, joka on aika säpäkkä tamma.


Reipas hännänheilautus ja täyttä laukkaa. Mutta kyllä käyntikin sujui tarvittaessa. Lopuksi tietenkin hallittu pysähdys ja lopputervehdys. Kisassa taisi sekä ratsastajaa että hevosta vähän jännittää, mutta kisan jälkeen olo oli ainakin helpottunut.

 

Pikkukatsojat leikkivät ponia. Enni menikin vielä ponistelemaan ja "pomo" juoksemaan ponon vierellä.

Tänäänhän oli erittäin kaunis päivä, aurinkoinen ja todella lämmin. Sain aika rauhassa tutkailla maisemia, kun "pomokin" halusi nauttia  kesäisestä säästä. Jostain täältä pieni punkki hyppäsi keskelle otsaa. "Pomo" sattui huomaamaan sen, kun silitteli illalla päätäni.

Tässä meillä on aina sama erimielisyyden paikka. Minä haluan jäädä piehtaroimaan, "pomo" haluaa heti kotiin.

Ja illalla rupesi satamaan.