"Pomo" käy päivisin kävelylenkillä ilman minua. "Pomohan" on töissä ja minä kotona. Tänään oli päivällä näin kaunista. Illalla sitten tuuli niin kovasti, että roskikset paukkuivat. Minä pelästyin.
Sain sitten kotona muuta ajateltavaa, jotta pelko hellittäisi.
Hellittihän se. Ja aikanikin, kun mietin, huomasin, että käpälällähän tätä voi pyörittää ja kuonollakin. "Pomoa" vähän harmitti, kun nyt minä voin tyhjentää tämän hetkessä. Minä luulin, että tarkoitus on nimenomaan tyhjentää tämä.
Párek: joo, noin kävi meilläkin. Se minulle hankittu ns. älypeli oli aika helposti ratkaistu ja minä luulin Sen olevan tyytyväinen hoksaavaiseen koiraansa. Ja kattia kans! Selvä pettymys näkyi Sen ryppyisellä naamalla. En käsitä. Johtuuko tuo omituisuus siitä, että ne ovat naisia vai siitä että ovat ihmisiä?
VastaaPoistaLuulen, että molemmista. Ihmiset on kaikinpuolin outoja ja naisihmiset vieläkin oudompia. Älykkyyttä ei ilmeisesti arvosteta ainakaan koirassa. Sain tänäänkin tyhjentää levyn, mutta äkkiähän se kävi.
Poista