Unikeon päivä?

Minä jo aamulla ehdin miettiä, että herääköhän tuo "pomo" ikinä. Välillä se vääntelehti ja raotti silmiäänkin, mutta jatkoi vain nukkumistaan. Onkohan se jotenkin väsynyt? Eilen nukkui päiväunetkin, mitä se ei tee oikeastaan koskaan. Ehkä se on hyvä, että nukkuu välillä, mutta kun koirallakin on tarpeensa. En minä silti "pomoa" herätellyt, mutta heti, kun se nousi, nousin minäkin. Siitä "pomo" yleensä ymmärtää, että ulos olisi tarvis. Hampaansa kuitenkin vielä pesi, että jos sattuu vaikka joku samaan hissiin, kun kello jo läheni kymmentä. Sattuikin. Tuolta pari kerrosta alempaa se uusi pentu tuli isäntänsä kanssa. Isäntä kovasti aina vaatii pentua olemaan riehumatta. "Pomoa" vähän säälittää, kun lapsi olisi niin innokas leikkimään. Menevät kuulemma kouluun opettelemaan rauhallista käytöstä. On se varmaan ihan hyväkin, sillä pennusta kasvaa iso aikuinen.

Tuuli on edelleenkin melkoinen. Häntääkin heitteli ihan miten vain. Taitaa tämäkin päivä sujua tuolin alla, kun meillä kotona humisee ja kolisee. Yöllä oli sen verran pakkastanut, että vielä kymmeneltä oli maa kuurassa ja tiet liukkaita. "Pomon" kengänpohjissa ei ole mitään pitoa, joten kovin rauhallisesti liikuttiin.

Kaunis päivä on taas. Olisi hieno ulkoilusää, mutta "pomolla" on joku siivousprojekti, jota se harkitsee. Veikkaan, että päivä menee harkitessa, ei lenkkeillä eikä siivota.

Tämä tuli kirjoitettua aamulla, joten otetaanpa vielä illan tilanne. Eihän se "pomo" sitten taaskaan saanut mitään aikaan. Kovasti se aina aamuisin suunnittelee, mutta sitten se saa päivän kulumaan ilman mitään järkevää aikaansaannosta. Kaaos vain lisääntyy. Onhan sekin kait joku tulos elämässä.

Lenkillä sentään taas käytiin. Ja ihan kunnollisella. Rantaan suunnistettiin pitkästä aikaa. Olisi kuulemma joskus taas tarkoitus päästä ihan kunnolla meren rantaan, mutta suuresti epäilen. Hyvä kun tuohon Vanhankaupunginlahdelle aina joskus suunnataan. Jos "pomo" joskus pääsisi kaupoille asti, se voisi ostaa uuden patterin askelmittariinsa ja ruveta keräämään askeleita. Keräily on sillä sen verran verissä, että voisi lenkitkin kulkeutua kauemmas.

Iltapuoltahan se taas alkoi olla, kun lenkkeiltiin. Kaunista tuolla merellä vaikken minä mitään maisemista tajuakaan. Näitä poseerauksia tulee nyt tiheään kunnes "pomo" unohtaa, mitä kaikkea puuttui, kun se ensi vuoden kalentereita kyhäsi.

Tänäänkin tultiin koirapuistoon peltojen halki. Pellolla "pomo" heitteli minulle keppiä, joten liikuntaa tuli ihan kotitarpeiksi, siis minulle. Hautasin sen kepin lopulta metsään ennen kuin mentiin koirapuistoon. Puistossa oli paljon pieniä koiria ja vieläpä tyttöjä enimmäkseen. Aika mukavaa :)

Tänään on vielä iltalenkki edessä. Saa nähdä, miten huominen sujuu. Saakohan "pomo" silloin jotain järjestystä elämäänsä.