Joten olisko paikallaan pari Jawa kuvaa. "Pomo" on ollut viime aikoina vähän laiska kuvaamaan, mutta jotain sentään.
Valjaat tahtoo olla toispuoliset aina sen mukaan, miltä puolelta "pomo" taluttaa. Minä pidän taas pantaa kotimaisemissa. Valjaat tahtoo syödä turkkia, kun tulee kuitenkin kiskotuksi.
Kova poika on Jawa potkimaan. Minä en tuota potkimista ymmärrä ollenkaan. En näe mitään syytä potkia maata. Tosin "pomo" sanoo, ettei tarttis niin usein kynsiä leikata, jos potkisin.
Aika arvokkaan rauhallinen Jawa on enimmäkseen. Mutta villiintyy sekin joskus. Ja kovin on tottelevainen. Jawalle ei tartte huutaa niin kuin minulle joskus :)
Taitaa olla yksi meidän lempivieraita tämä Jawa. Siinä on sekin hyvä puoli, ettei "pomo" edes yritä siivota niin pitkään, kun Jawa on meillä. Karvaa näes riittää ;)
Vielä tällainen nolo juttu, jota ei ole aiemmin julkaistu. Minä sain pinkin häkin. "Pomo" sanoi, että kova jätkä kestää pinkinkin. En ole varma, olenko niin kova. Luulevat tytöksi muutenkin usein. Tämä on kuulemma sen takia, jos menen johonkin yökylään, on tuttu peti. En aio mennä yökylään. Enkä kotonakaan tässä paljon oleile. Eikä tämä edes sovi meidän sisustukseen.
Kuule, pinkki koppa on aika helppo sietää, mietipä minua, jolla on pinkki/musta talvihaalari. Kaiken kansan pällisteltävänä pitää sen kanssa kulkea. Toivon leutoja talvia...
VastaaPoistaSyvä osanottoni! Ei meillä ole helppoa, kun sattuu olemaan naisihmisen koira. Ei varmaan kenellekään miehelle tulisi mieleen hankkia pinkkiä koiralleen.
Poista