perjantai 24. tammikuuta 2014

Tappeluks meni

Yllätin "pomon" tänään totaalisesti. Täällä on yksi koirapari, joista toinen on tosi leikkisä ja sosiaalinen ja toinen hirveän vihainen. Ne riepottavat taluttajaansa tullen mennen miten haluavat. Taluttaja kyllä väistelee muita koiria, eikä "pomokaan" ole menossa paikalle, kun porukka nähdään. Tänään oli taas kuvaukset menossa. Mehän kuvataan nykyisin lähinnä ilman hihnaa. Minäpä näin koiraparin mäen päällä ja syöksyin moikkaamaan. Ja "pomo" karjui.  Minä kiljaisin, kun äkäinen kävi päälle. Juoksin takaisin "pomon" luo ja koirapari perässä. Pääsivät irti taluttajalta. Kun tultiin "pomon" luo ja koirat pyrki kimppuun, minä käännyin ympäri ja hyökkäsin raivokkaasti sen äkäisen päälle. "Pomo" syöksyi sekaan, nappasi minusta kiinni ja karjui äkäiselle sen verran painokkaasti, että äkäinen juoksi taluttajansa luo. Kilttikin juoksi, muttei antautunut kiinni. Kiltti sitten ajeli itkeviä lapsia ympäriinsä, taluttaja pysytteli kauempana ja huusi jollain kielellä jotain käskyjä, joita kumpikaan koirista ei kuunnellut. "Pomo" meni houkuttelemaan kilttiä ja saikin melkein kiinni, kunnes itkevät lapset olivat taas koiran mielestä kivempia saaliita. Ohikulkijat huutelivat "pomolle" kysellen, onko hän koiran omistaja. "Pomo" keskittyi houkuttelemaan kilttejä yrittäen samalla saada lapset lopettamaan karkuun juoksemisen. Lopulta "pomo" onnistui saamaan jalkansa kiltin hihnan päälle ja yritti saada taluttajaa ottamaan koiran. Kun kiltti näki omistajan lähestyvän, se yritti karkuun. "Pomo" taas korotti ääntään ja kiltti jäi paikalleen odottamaan. Äkäinen karjui minulle kitarisat loistaen ja minähän vastasin kuten äijän kuuluu. "Pomo" ilmoitti meille, että turvat tukkoon. Äkäinen uskoi, minä jatkoin uhoamista. Taluttaja uskalsi tulla hakemaan kiltin, kun "pomo" piti toisella kädellä minua kaukana ja ojensi hihnaa toisella kädellä taluttajalle. Sanaakaan sanomatta taluttaja vei koiransa pois ja sätti mennessään kilttiä, joka korvat luimussa ja häntä koipien välissä käveli mahdollisimman kaukana. Äkäinen sai olla rauhassa. Minä olin vähän äijänä edelleen, mutta hyvin onnistuttiin tapaamaan pari urosta ilman ärhentelyä vaikka hiukan jäykistelin.

"Pomosta" olin tosi outo. En minä ollut outo. Minä en hyökkäile kenenkään kimppuun, mutta en minä pahus soikoon kiltisti katso, jos joku kaksi kertaa minun kokoinen tyyppi yrittää päälle. Uhoamiseksi se jäi. Ei tullut haavoja. Aika hyvin se tyyppi kuitenkin uskoi. Taitaa kuitenkin taas kuvauksissa ruveta esiintymään hihna.

Ja sitten kaunistukseksi kuvia, jottei päivästä jää niin paha mieli.


Aamulenkillä urheilukentän vieressä, kevyessä pakkaslumisateessa.


Päivälenkillä ennen nujakkaa.


Katsaus päivätaivaalle


ja iltataivaalle.


Ja niitä taivaita. Utuisen ilman läpi paistava aurinko sai aikaan hienot värisävyt taas kerran.

2 kommenttia:

  1. Mûmak, sä oot tosi äijä! Hiljaisissa vesissä ne kalatkin kutee ; )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Pomo" on edelleen äimän käkenä.

      Poista