Taas on päivä mennyt ilman sen ihmeempiä. Kiva sää olisi nytkin ollut, mutta "pomo" vain neuloi, pesi pyykkiä, teki ruokaa ja sellaista joutavaa, mihin se yleensäkin päivänsä hukkaa. Ja se siivous ei ole sen kummemmaksi edistynyt.
Ehkä "pomolla" on kuitenkin hiukan huono omatunto. Pääsin näes koirapuistoon. Siellä oli pari kivaa kaveria, kun mentiin. Hetki oltiin yksin, kun tosi kiva pohjanpystykorvatyttö tuli. Sen kanssa oli kivaa, mutta sitten tuli nuori uhmakas uros toisen nartun kanssa. Se tappijalkainen uros yritti kovasti minulle uhota, mutta minä en piitannut, joten tappelua ei tullut. Seuraavaksi paikalle tuli yksi iso tuttu narttu ja vähän ajan päästä tosi
kärttyisä lapinkoiranarttu. Se pöllytti tosissaan tappijalkoja joten tappijalat siirtyivät pikkukoirien puolelle. Seuraavaksi lapinkoira kävi pohjanpystykorvan kimppuun. Siitä tuli pahannäköinen kohtaus, joten omistaja pelasti koiransa pois ja lapinkoirakin lähti muualle rauhoittumaan. Outoa porukkaa, josta minä pysyttelin kaukana.
Nyt vielä iltalenkille ja kohti uutta viikkoa.
Moi Mûmak. Me julistetaan sut tällä päivämäärällä kaupungin fiksuimmaksi uroskoiraksi. Osaat hoidella tyylikkäästi rähisevät tappijalkaiset urokset ja säilytät aina malttisi. Palvelijatar kuvitteli saavansa minusta yhtä fiksun, mutta vähän joutui pettymään ; ) Ei tätä kukaan usko, mutta kyllä minä olen neljä vuotta täytettyäni vähentänyt uhoilua. Vielä on muutama tusina niitä, jotka on pakko haukkua huolella ja kourallinen niitä, joiden kimppuun olisi kiva käydä.
VastaaPoistaKaikessa on puolensa. Kun on tällainen syrjäänvetäytyvä joutuu välillä poistumaan äkkiä paikalta. Joskus olisi parempi panna hanttiin. Sinähän olet aina ollut herrasmies, kun on tavattu.
Poista