Vähän varoen menin aamulla ulos, kun viime aikoina on ollut yllättäviä paukahduksia. Mutta ihan oli hiljaista, joten hyvin meni. Toisen kerran mentiin ulos sitten, kun aurinko taas nousi. Silloinkin oli ihan rauhallista, joten mikäs tässä ollessa.
Ihana auringonpaistekin oli. Ikuisen sateen jälkeen on tällainen valoisuus virkistävää. Hiukan outo fiilis on, kun nurmikot kukoistavat ja kuitenkin vuoden viimehetkiä kulutellaan.
Mehän lenkkeillään näin vuodenvaihteessa aina, kun on mahdollista siltä varalta, että joskus minua pelottaa niin, etten suostu ulos.
"Pomo" kävi kaupungilla Ennin kanssa. Hurvittelivat siellä ja kävivät myös leffassa. Ennen sitä lenkkeiltiin reippaasti. Kun "pomo" palasi ehdittiin aloitella lenkki, kunnes pamahti. pari kertaa nostin jalkaa, mutta pamauksen jälkeen suunta oli kotiin. Kotona otin calmexin ja yritettiin jonkin ajan jälkeen taas ulos. Hississä vapisutti ja kovin varoen menin ulos. Ja heti rappusilla kuulin kunnon sarjatulen. Sisälle siis. Sisällä on kyllä kivaa. Täällä en pahemmin kuuntele ulkoilmaa vaan leikin rauhassa. "Pomo" sanoi, että antaa olla, yritetään aamulla taas ulos. Hyvä päätös.
Meillä on ollut aamusta iltaan yksittäisiä lyhyitä sarjatulia. Iltakenkillä luultiin, että hiljaisuudessa ehdittäis pari kertaa jalkaa nostaa, mutta mitä vielä. Kertaluiraukseen se reissu jäi. Äsken päästiin vajaa kymmenen minuuttia ennen paukkeen alkamista. Tuli sentään pikapökälöityä ja pari kertaa merkkailtua ennen kotiin ravaamista. Rauhoittavaa pantaa on tämä päivä pidetty ja yksi rauhoittava kapseli nielty. Huomennahan se varsinainen helvetti sitten alkaa... Hittojako ne rahaa taivaalle hölvää ja vielä infernaalisella metelillä??
VastaaPoistaMinuun ei paljon nuo rauhoitteet vaikuta, mutta onneksi meillä on kunnon ystäviä :)
Poista