Ai, että mitäkö tein tänään. Enpähän mitään erityistä. Aamupäivällä leikin lapsenvahtia "pomon" kanssa. Iltapäivällä "pomo" vahti yksin. Minä vain kotoilin. "Pomohan" sulki ennen makkarin oven poislähtiessään. se oli jokin jäänne pentuajaltani, jolloin laitoin kämpän uuteen järjestykseen etenkin yksin ollessani. Järjestelin toki silloinkin, kun "pomo" oli paikalla, mutta lopputulos jäi aina vajaaksi, kun "pomo" sotkeutui asiaan. Mutta nykyisin en järjestele yksin vaan ainoastaan "pomon" paikallaollessa. Kaipaan yleisöä taiteelleni. Onneksi "pomokin" on tämän muutoksen huomannut ja saan viettää aikaani makkarissa. Sinne jään mieluusti, enkä stressaa.
Satoi tänäänkin - ja paukkui. Olen oppinut tunnistamaan räjäytyksestä varoittavan äänen. Sitäkin tänään kuuntelin. Ja sitä seurasi pamaus. Ja paniikki. Mutta kaikesta selvittiin. Ei hassumpi päivä.,
Sulla onkin vahdittavia pieniä ihmisiä kaksin kappalein. Minä saan nauttia pikkueukon seurasta vain pari kertaa kuussa. Hauskaa on aina, kun tavataan.
VastaaPoistaEnnen minut suljettiin työhuoneeseen, kun jäin yksin kotiin, nyt olen muutaman kerran saanut koko kämpän käyttööni ja sitruunapannan kaulaani. Äyskin sen pannan tyhjäksi hyvin pian, sitten rauhoitun ; ) Haukun rapussa kulkijat oli panta tai ei.
Minä en yksin ollessa hauku. Minulla ongelmana on tuo pelkääminen. Olen vähän rauhallisempi, kun saan makailla makkarin sängyllä.
Poista