Kuvakertomus ja vähän tekstiäkin

Aamulenkillä tehtiin yhteistyötä hajujen tulkitsemisen kanssa

kunnes Jawa löysi oravan ja menetti mielenkiinnon muuhun.

Sitten minä havaitsin koiran ja saaliit unohtui.

Jawa ei tainnutkaan nähdä koiraa tai muuten vain kyllästyi tähyämään. Se koira meni kyllä omia teitään, joten ei päästy lähempään kontaktiin.

Iltapuolella päästiin tyhjään koirapuistoon huvittelemaan-

Jawa oikein innostui. Sillä on selvästi tarvetta esittämiseen välillä.

Minä en oikein vieläkään ymmärrä tuota potkimista. Velipoikahan on ihan pienestä potkiskellut ja Jawa harrastaa sitä oikein voimalla ja usein.

Me laidunnettiin kyllä yhdessä. Huhujen mukaan tämä koirapuisto on oikein otollinen punkkipaikka, mutta meillähän on myrkyt käytössä. Monet koiranomistajat ovat tänä kesänä sanoneet, etteivät laske koiriaan ollenkaan pitkän heinän sekaan. Meillä ei näköjään ole sitä ongelmaa.

Puistoon saapui uusi koira. Minä otin sen tyynesti, mutta Jawa hullaantui.

Iso narttu teki vaikutuksen.

Jawa olisi halunnut leikkiäkin sen kanssa, mutta tyttö ei ollut kovin innokas. Vähän se juoksenteli, kun Jawa kovasti pyysi.

Mutta enimmäkseen tyttö oli omissa oloissaan ja Jawa seurasi kauempaa.

Kyllä minäkin käytin tilaisuutta hyväkseni vähän nuuskutellakseni, mutta kovin nopeasti tyttö käännähti ympäri.

Kun tyttö lähti pois, Jawa keskittyi syömään mutaa jostain kuopasta. Sillä on välillä aika outo ruokavalio.

Lähdettiin sitten kotiin vähän pitempää reittiä, kun "pomo" ei ollut varma, omko muta kuitenkaan kovin terveellistä.