sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Varustelukilpailua

Ja taas "pomo" nukkui pitkään ja hartaasti. Aamulenkki tehtiin normaaliin tyyliin.


Aamulla taivas oli vielä pilvessä.


Lehtisateessa kuljettiin eteenpäin. Se oli aika jännää. Lehtiä putoili niskaan.


Päivällä kun aurinkokin jo paistoi, lähdettiin Itikseen.


Kauppaan oli tarkoitus mennä, mutta käytiin vilkaisemassa taidetta. "Pomo" halusi esitellä näitä teoksia, kun se käy välillä kurssilla täällä, ei kyllä millään taidekurssilla. Nämä ovat muiden tekosia.


Todistekuva, että Itiksessä oltiin.


Kotimatka tehtiin metrolla. Minun pitää välillä ajella näillä joukkoliikennevälineillä, jottei paniikki iske. Ei iskenyt. Olen aika cool. Samassa vaunussa oli toinenkin koira. Se itki koko. Huomatkaa heino uusi pantani. Käytiin siis vaihtamassa eiliset ostokset. Minä olin mukana sovittamassa, joten tuli nyt oikeat.


Siellä koti kylpee auringonpaisteessa.


Vielä kuva iltalenkiltä, jotta uudet valjaanikin tulevat näytille. Ne on samanlaiset kuin Jawalla. Meillä molemmilla on ongelmana iso rintakehä, joten monissa valjaissa rintamitta ei riitä. Näissä on reippaasti säätömahdollisuutta joka puolella. Mahahihna tulee taakse, joten se ei hinkkaa kainaloita. "Pomosta" oli alkuun hassua taluttaa minua, kun tuo ohjailupiste on keskikehossa eikä hartioilla, mutta sitten se huomasi, että näinhän koko koira kääntyy eikä vain pää.

5 kommenttia:

  1. Hieno panta ja kivat valjaat. Onkohan noita valjaita maastonakeillekin sopivina jossakin myynnissä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itiksen Mustista ja Mirristä ostettiin. Jalkojen pituus ei ole mitenkään ratkaiseva ;) Luulisi löytyvän, koska noissa on niin paljon säätövaraa. Käykää katsomassa. Koira kantsii ottaa mukaan ;)

      Poista
    2. Kiitos vinkistä. Joo, koiruus tulee aina mukaan Mustiin ja Mirriin. On nääs tottunut valitsemaan itselleen jonkun pienen 'ylkyn' sieltä. Hienoa, että edes jossain hommassa jalkojen pituudella ei ole isompaa merkitystä. Nostattaa itsetuntoa ;) ;)

      Poista
  2. Miuh, meidän valjaissa ei ole yhtä paljon heijastusta. Tai sitten uppoaa turkkiin. Meilläkin valjaista tykätään kun pysäyttäminen tuntuu napakammalta kun voima tulee keskivartaloon eikä vain etuosaan. Ei että minä pysähtyisin jos en itse haluaisi, mutta antaa kaksijalkaisten ajatella niin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Salamalla otettu kuva. Varmaan teidänkin valjaat on ommeltu Tuolla heijastavalla langalla. Se siinä hohtaa.
      Hyvä se on antaa noiden ihmisten kuvitella päättävänsä, vaikka me tiedetään totuus.

      Poista