Aamuni alkoi rennoissa merkeissä. Nukkuminen on niin mukavaa, mutta olihan se ylöskin noustava.
Kun Herkkis lähti, Enni tuli eli seurasta ei ole puutetta.
Ennillä oli vauva mukana, joten hän ei ehtinyt leikkiä pelkästään minun kanssani. Kun vähän suukotin Enniä, Enni sanoi: "Hänen viiksensä kutittavat." Minun viikseni :)
Kun Enni rupesi leikkimään "pomon" kanssa poneilla, minä menin nukkumaan ja keräämään voimia.
Voimat olivatkin tarpeen sillä Enni lähti keinumaan
ja leikkimään laivalla.
Minähän jouduin tietenkin silloin puuhun kiinni sidotuksi. Käytiinhän me toki lenkilläkin.
Ja koska Enni oli mukana, sain rauhassa tukia tienvierien hajuja.
Minikin käväisi illalla. Ja taivaat kuvattiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti