Minä en aio alistua tällaiseen kohteluun.
Päivä alkoi mukavasti. Oli aurinkoa, pikkupakkasta ja vapautta. Ja sitten tuo viimeksimainittu, se tärkein, riistettiin minulta raa'asti.
"Pomo" ilmoitti kylmästi, että tästä lähtien liikun vain kytkettynä.
Ja kaikki tämä raakuus vain sentakia, että seurasin luonnon kutsua ja juoksin tieheni, enkä tullut heti, kun "pomo" kutsui. Tulin minä sitten, kun oli kaiken tutkinut. Mutta "pomo" on niin ehdoton. Heti pitäisi muka tulla.
Niinpä sitten vietin kaikki lenkit narun jatkona.
Ei se ole koiran elämää.
Tässä esitän tulitikkurasiaaa eli mittakaavaa. Meidän polun ylle vajoaa tällainen puu, jonka ali "pomo" joutuu päivä päivältä kumarammassa kulkemaan.
Ja sitten lopuksi todiste, että päivä pitenee. Auringonlasku on jo ohittanut hyppyrimäen.
Nämä kaksi viimeistä kuvaa ovat tässä vain, jotta unohtaisitte, miten huonosti minua on kohdeltu. Minä en sitä unohda, enkä hyväksy!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti