Jawa lähti tänään kotiinsa ... ja erittäin mielellään lähtikin. Ei se sitten kuitenkaan tainnut viihtyä niin hyvin kuin minä ajattelin. Ainakin se oli valmis lähtemään jokaiseen autoon toiveenaab, että siinä olisi Henu tai Thomas. Metrolla se kuitenkin sitten joutui menemään Thomaksen kanssa. aika hiljaista täällä oli sitten illalla. Äkkiä sitä tottuu siihenkin, että koiralla on koko ajan sanottavaa. Mutta tuskinpa tämä nyt viimeinen kerta oli, kun Jawa kävi meillä.
Tämä päivä sujui kuten työpäivillä on tapana sujua eli aamulenkille mentiin aikaisin.
Aurinko sentään oli jo nousemassa, kun suunnattiin ulos.
Iltapäivälenkillä oli kirkas auringonpaiste vaikka tummia pilviäkin vaelsi taivaalla.
Viimeisen päivän kunniaksi mentiin kalliolle juoksentelemaan.
Lumenpotkimisleikkejä taas pelattiin.
Potkase nyt minullekin äläkä vain tuolle Jawalle.
Minäpä sainkin sitten ison kappaleen.
Ja kukas senkin vei...
Mutta eihän sitä nyt kiistellä voida tällaisena päivänä.
Jawa syö nuo kimpaleet, joilla minä vain leikkisin.
Jatkettiin sitten lenkkiä.
Jawa otti kylpynsä.
Otettiin vielä tällainen perinteinen poseerauskuva
ja Jawa kävi rapsuttamassa selkäänsä.
On se kiva, kun on oma kaveri, jonka kanssa yhdessä kulkea :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti