Mûmak kertoilee kuulumisiaan

Kiireinen aamu, mutta ei nyt kuitenkaan niin kiireinen, etteikö olisi jotain kuvia ehditty ottaa.

Kaunis aamu ja hanhet laumoina lensivät Viikin pelloille tankkaamaan. Kaunis näky, ainakin "pomon" mielestä, kaunis vaikka se toistuu nyt päivittäin.

Meillä oli taas kiire pikkuihmisen luo. Olivat panneet sen laatikkoon, mutta jättäneet kannen auki. Arvasin, että se ponkasee kohta sieltä ulos ja minulle tulee ongelmia.

 Arvasin ihan oikein. Elle yritti saada minua leikkimään hänen unilelullaan. Ja "pomo" kielsi. Yritä siinä sitten miellyttää.

Minä luulin, että mennään ulos lenkille, kun Elle otti minun valjaat ja hihnan käsittelyyn. Mutta eihän siitä mitään valmista tullut. Hihna tuli käyttöön, siis oikeaan käyttöön, vasta iltapuolella, kun lähdettiin kotiin.

Pääsin minä toki ulos, tosin valvonnana alla.

Ruokailuakin tuli harrastettua. Minä söin heinää, kun ei paljon muuta ollut tarjolla.

Jotain sentään tippui suuhun, kun sitkeästi istuin pöydän vierellä. Vaikka käsityöskentely oli tehokasta, joskus jotain tippui ohi.

Ennin kanssa vähän vaihdettiin mielipiteitä päivän kulusta, kun Enni palasi tarhasta.

Olihan tämä ihan kiva päivä, mutta kyllä me "pomon" kanssa oltiin aika väsyneitä. "Pomo" jopa niin uupunut, että ulkoa kuuluva bassonjytke kävi sen korviin, meidän hevimummo :O

Se on Weekend Festival tuolla Kalasatamassa lahden toisella puolen eli huomennakin varmaan kuuluu. Meillä ikkunat helisee ja rappaukset rapisee. Tuolla alhaalla kävellessä ei ole ollenkaan niin vaikuttavaa tuo musiikki. Minä en välitä tuollaisesta tasaisesta jyskeestä. Siinä ei ole mitään pelättävää. "Pomo" väittää, että korviin koskee. Olisi laittanut tulpat aiemmin.