Kovin oli sumuinen tämä aamu, ei todella mitään aurinkolieskoja. Ajoissa herättiin, mutta se aamukahvi aina vie aikaa, joten aikaiset lenkkeilijät olivat jo ehtineet pois alta,kun me lähdettiin ulos.
Lyhyitä ovat lenkkimme, kun "pomolla" on niin paljon hitaasti edistyviä projekteja. Mutta se lupailee, että joulun jälkeen taas alkaa askelten kerääminen eli tuntikausien lenkit. Miksei tuo "pomo" voi olla joskus keskitien kulkija? Miksi sitä on mentävä koko ajan ääripäästä toiseen?
Taivaat olivat aika mielenkiintoisen värisiä taas, mutta salama ja katuvalot estivät niiden tallentamisen.
Vaikka meillä on lunta ylenmäärin, meillä on myös näitä tuulenpieksämäalueita, joilla voi piehtaroida ja nautiskella. Ei minulla siis mitään ole luntakaan vastaan, mutta mukava, kun on vaihtelua.
Iltalenkillä olikin sitten taas yhtä kameran surinaa, kun usva jäätyi koristeelliseksi kerrokseksi kaikkialle.
Onhan se ihan kaunista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti