Taas "pomo" valvoskeli yöllä ja nukkui aika pitkään aamulla. Käytiin ensin lenkillä ja kaupassa, siis "pomo" kävi pikaisesti kaupassa ja minä odotin ulkopuolella. Sitten lähdettiin hakemaan Enniä. Koko ajan satoi lunta ja "pomo" hikoili vetäessään pulkkaa. Minä vedin sitten "pomoa". Tosin "pomo" väitti, ettei siitä ollut apua. Kiittämätön! Minut jätettiin kotiin. "Pomo" ja Enni menivät lastenmuseoon.
Siellä oli satama, laiva ja hevonen.
Oli myös vanhanajan ruokakauppa, jossa voi leikkiä kauppiasta.
Oli siellä koulukin ja hiekkalaatikko, johon voi piirrellä.
Enni tykkäsi eniten leikkimummolasta, jossa oli kaikkia jänniä vanhanaikaisia tavaroita
kuten pieni mustavalkotelevisio.
Mummolan ikkunasta näkyi kesäinen maisema.
Toiseksi mukavinta oli kokonainen huone täynnä erilaisia nukkekoteja, kalusteita ja nukkeja. Siellä pystyi tekemään kokonaisia perheitä ja koteja. Nuket muuttivat lasten toimesta aika usein huoneesta ja talosta toiseen.
Aikanaan Enni ja "pomo" palasivat kotiin ja jossain vaiheessa minäkin pääsin taas lenkille. Luntahan siellä pyrytti ja niin tekee edelleenkin. Minä nukun nyt lattialla ja odottelen sänkyyn menoa. "Pomo" yrittää jostain syystä pysytellä hereillä. Miksiköhän. Menisi nukkumaan, jos kerran nukuttaa.
Palvelijatar ihasteli tuota museota. Minä ihmettelen etteikö entisaikaan mummolassa muka ollut koiria?! Kyllä sun, Mûmak, olisi pitänyt päästä mukaan nuuhkimaan historian havinoita. Ennillä näyttää olevan hevosten käsittely hanskassa.
VastaaPoistaEntisajan mummolat oli vajaita koirien suhteen. Onneksi nykyisin on toisin. Museo oli kuulemma tosi hieno. Kannattaa käydä vaikkei koirat pääsekään. Aukioloajat kannattaa tarkistaa.
VastaaPoista