Jäistä tihkua

Aamulla lähdettiin aikaisin lenkille ennen kahvia, koska "pomo" päätteli, että paukuttelijat ovat aamu-unisia.

Eipä niitä ehkä muutenkaan olisi näkynyt, sillä ulkona satoi jäätävää tihkua. Liukasta oli kaikkialla ja jääkerros vähän tuntui minunkin tassuissa terävältä etenkin noilla peilikirkkailla jalkakäytävillä. Tehtiin pitkä lenkki. Sain peltosuoralla juosta irtikin edestakaisin. Ja kaiken lopukai mentiin vielä koirapuistoon, jossa hetken leikin yhden pennun kanssa. Pennun omistaja vei sen sitten pois, kun pentu riehui hänen mielestään liikaa.

         

Ulkona oli kaunista tihkusta huolimatta. Vesi oli jäätynyt kaikkiin oksiin ja talventörröttäjiin kimalteleviksi pisaroiksi. Ja "pomo" tietenkin kuvasi.

 

Päivä meni lähinnä sisätiloissa. Minä olen vähän aineissa, kun napsin noita rauhoittavia luonnonlääkkeitä eli lähinnä nukuin. Kukaan ei myöskään paukutellut, kun suhjuinen sää jatkui ulkona. Kauniin pehmeitä värejä oli, kun käytiin kuvauskeikalla parvekkeella.

Mutta miten se on mahdollista, että aina paukahtaa, kun yritetään iltapäivällä, illasta nyt puhumattakaan, mennä ulos. Kuka jaksaa ampua raketteja tuolla vesisateessa? Juuri oltiin tunnin verran lenkillä. "Pomo" joutui kantamaan minut hissiltä ulos. Olin innolla lähdessä ulos, mutta jo hississä rupesi pelottamaan. Hissistä tulin ulos, mutta sitten kauhu kasvoi siihen mittaan, etten kyennyt liikkumaan. Ulkona jo melkein meinasi asiat sujua, kun joku taas päätteli, että on sopiva hetki ruveta ammuskelemaan. Kolmisen kertaa ehdin rauhallisempina jaksoina nostaa koipea, mutta kotimatka meni taas sylissä. Ja nyt ulkona jyskää, mutta kotona kykenen kuitenkin olemaan noiden troppien kanssa. Meillä on telkkari ja radio koko ajan päällä, ettei niin hyvin kuuluisi. Ja makkarin ovi on kiinni, etten pääse katselemaan suoraan ulos. "Pomo" laittaa kellon soimaan aikaisin, jotta taas ehditään tehdä pitkä lenkki ennen  paukuttajien heräämistä. Ja "pomo" lupasi, että vuoden aikana etsitään joku paikka, jossa voi olla vuodebvaihteessa viikon ilman ilotulituksia. Kunhan nyt ensin selvitään hengissä huomisesta. Minä asustelen nyt "pomon" tuolin alla ja yritän rentoutua. Huomenna otan kunnon lääkkeitä.