Olipas mukava talvipäivä

Aamulla en taaskaan hötkyillyt. "Pomohan" nousi aikaisin ja käytti paljon aikaa miettiessään, mitä tekisi. Taisi mennäkin päivä enimmäkseen siihen miettimiseen. Minä odottelin rauhassa, tuleeko tästä päivästä sen valmiimpaa. Sen verran ikkunasta ulos vilkaisin, että totesin olevan rauhallista, ei tuullut ei satanut, ei pakastanut. Arvasin, että kyllä me jossain vaiheessa mennään tarkemminkin ulkoilmaa tutkimaan.

Ja mentiinhän me ja ihan pitkälle, osittain vapaalle lenkille.

 

       

 

Peltotiellä sain juosta vapaasti.

 

Koirapuistossakin käytiin. Siellä ei ollut tällä kertaa koiria vaan työmiehiä. Yrittivät ilmeisesti kuivata isoa lammikkoa, joka on puiston yhdellä kulmalla.

Metsässä oli melkoisesti lunta . "Pomo" sanoi, että hänen pohjoiskarjalaista luonnettaan ilahduttaa tuollaiset näkymät.

Ei se minustakaan hassumpaa ollut ja hyvä, että ilahdutti "pomoa". Se oli taas tänään niin toivottoman saamaton. Teki jonkun yrityksen ryhtyä siivoamaan, mutta ei saanut mitään aikaan. Eikä sitten mikään muukaan edistynyt. Paineita se mittailee. Tänään ne oli suht ok. Ei siis ottanut paineita saamattomuudestaan. Minä yritin sitä leikittää, mutta sekin oli jotenkin nihkeää, joten jätin sikseen ja menin nukkumaan. "Pomohan" jäi tietenkin telkkarin ääreen istumaan. Se kuvittelee tekevänsä siinä jotain hyödyllistä eli neulovansa, mutta tosiasiassa se vain syö. Voihan sekin olla hyödyllistä. Riippuu tilanteesta ja miltä kantilta katsoo.