Pyrytys jatkuu

Hiukan pitempään nukkui "pomo" tänään, mutta hyvin ehti aamukahvinsa ja lehtensä hoitaa, ennenkuin minä viitsinruveta heräilemään. Kyllähän minä sen verran aamuisin heräilen, että siirryn "pomon" paikalle sängyssä, mutta sen jälkeen en paljon hötkyile pitkään aikaan. Ei minulla ole kiire, eikä mitään täsmällisiä ulkoiluaikoja. Onneksi ei. Näin tämä on paljon rennompaa, tämä olo ja elo sekä minulle että "pomolle.

 Tänään jaksoi tuiskuttaa koko päivän, välillä vähän hennommin välilä tosi reippaasti. Ja kun lunta on satanut muinakin päivinä kasat ovat kasvaneet melkoisiksi. Ja kasvavat edelleen. Tänäänkin huoltomiehet siirtelivät ahkerasti lunta pois teiltä ja kasasivat sitä entisten huippujen päälle.

"Pomo" kävi kaupungilla ystäväänsä tapaamassa. Olisi voinut samalla nähdä uuden Lucia-neidon, mutta ulkona ei kuulemma voinut paljon odotella.

Käytiin tänäänkin koirapuistossa. Nyt siellä oli vain mukavia kavereita. Kuultiin myös, että eiliset työmiehet olivatkin tekemässä aitaa. Puiston vetinen nurkkaus erotetaan pikku koirille. "Pomo" tietenkin heti päätti, että minä olen iso koira. Isojen alue on paljon kivempi.

Lunni väsähti kesken leikin ja minäkin otin nokoset.