Ensimmäiset pakkaset

Kaunis, kylmä aamu. "Pomo" heräsi aikaisin, mikä kait oli ihan odotettavissa sen eilisen lepäilyn ja nukkumisen jälkeen. Minä en pitänyt kiirettä, mutta menin mukaan, kun "pomo" meni parvekkeelle kuvaamaan.

Kun mentiin ulos, huomasin, että maa rapisee jalkojen alla.

Ruoho oli jäässä! Olin innoissani!

"Pomo" sitten päätti antaa minun vähän nauttia. Mentiin kotikalliolle,

jotta saan juosta,

hieroa poskeani jäiseen maahan

ja piehtaroida.

"Pomo" keskittyi ihastelemaan huurtesten heinien kauneutta

ja auringon loistetta.

Minä arvostin juoksemista enemmän

vaikka ei se aurinkokaan hassumpi ollut.

Leikittiin jonkin aikaa kepin noutamistakin.

Pakkohan se oli välillä palauttaa "pomolle", jotta pääsin taas hakemaan.

Jatkettiin sitten eteenpäin

tietä, jota kirjavoitti aamun pitkät varjot.

Aurinko sai myös puut hehkumaan. Pihlajat ovat jo lehdettömiä, mutta marjoja riittää.

Vaahteroissa sen sijaan lehdet ovat tiukasti paikallaan.

Käytiin pankkiautomaatilla ja minä merkkasin siinä samalla uutta reviiriä.

Kotimatkalla piilotin muutamia oksankappaleita. Onneksi maa on jäätynyt vasta ihan pinnalta. Kaivamalla saa vielä hyvin kuopan tehdyksi.

Iltapäivällä alkoi taas kylmetä ja huurre lisääntyi,

Jäinen heinä maistuu raikkaalle. Ei ihme, että "pomokin" usein kaivaa pakkasesta jätskiä iltapalaksi. Nytkin nousi kirjaamisen välillä hekemaan tiikeriä vaikka vaniljasuklaarouhe on sen lemppari. Sillä on myös ihan erityslusikka jätskin syöntiin. Minulla on helpompaa. Otan vain suuhun jäistä heinää.

Kauniita nuo lehdet ovat maassakin. Siellä taas joku ääni. Pitää keskittyä ja kuunnella, onko se pelottava vai ei. Pakko tässä on tarkkana olla, ettei vaarat pääse yllättämään.

Mitenkäs teillä on, jos koira osoittautuu oppivaiseksi, kiitetäänkö siitä? Meillä ei! Minähän olen nopeaoppinen. Nyt olen oppinut mm.räjäytystä edeltävän varoitusäänen. Ei kuulemma hyvä. Se varoitus nimittäin kuuluu usein paremmin kuin itse räjäytys ja minä menen jo varoituksesta paniikkiin. Eikös sen varoituksen tarkoituskin ole, että varaudutaan siihen pamaukseen? Minä siis toimin kuten pitää.

"Pomo" kävi sitten tänään pyykillä. On se edelleen täysin riippuvainen särkylääkkeistä, mutta ei se tavallista sekopäisemmältä vaikuta. Toisaalta, huomaisko siitä, jos sen aivot olisi tärähtäneet. Pyykin takia auringonlasku meni sivu kameran, mutta lopetetaan silti kuten aloitettiinkiin eli taivaankatselukuvaan.