tiistai 16. lokakuuta 2012

Sadetta ja sammakoita

 Aika sateinen päivä oli. Aamulla heräsin siihen, että sade hakkasi ikkunaan niin kovaa, ettei siinä enää voinut kukaan nukkua. Kun sain "pomonkin" hereille, vein sen sitten samantien sateeseen aamulenkille. Päivä menikin sen jälkeen lähinnä sisällä. Kuka sinne kaatosateeseen olisi halunnu. Ja kun sade lakkasi, alkoi kova tuuli. Välillä jo meinattiin mennä ulos, mutta tietenkin sade alkoi uudestaan. Ja sitten tuli vieraita. Joten parvekkeella vain ulkoilmaa tutkailin.

Oli siellä parvekkeella katsottavaa sittenkin, kun sateet loppuivat.


Pilvinen taivas sai "pomonkin" tulemaan parvekkeelle riehumaan kameran kanssa.



Ulos lähdettiin, kun aurinko alkoi jo laskea.


Nyt päätettiin ihan alussa mennä vähän pitemmälle lenkille.


Vanhankaupunginlahdelle tietenkin suunnattiin merta katsomaan.


"Pomo" ei tänään kiipeillyt kallioille, kun oli niin liukasta. Tosin sillä oli jalassa kumpparit, joissa on aika pitävä pohjarakenne.


Minä sitten raportoin, mitä sieltä ylhäältä näkyi.


Tähystelin joka suuntaan


mutta ei siellä sen ihmeempiä näkynyt.


Lähdettiin jatkamaan matkaa ja tavattiin jotain jännää.


Hei tuolla! Minä haluan mennä katsomaan.


Äkkiä nyt! Minun on päästävä sinne.


Kyllä minä voin metsästää sammakoita, vaikka noin pieniäkin.

Juu, en saanut ottaa sitäkään sammakkoa. Tultiin vain kotiin.

3 kommenttia:

  1. En ole ihan varma, mutta en ole tainnut eläissäni sammakkoa tavata. Voisi olla jännä kokemus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen verran pääsin kuonokosketukseen, että tiedän että sammakko on kuin kirsu, kylmä, märkä ja limainen. Lisäksi ne sammakot liikkuvat hilpeästi hypähdellen, leikkiin pyytäen, selvästi.

      Poista
  2. Sitten en ole kyllä tavannut. Vaikuttaa kiinnostavalta otukselta, sammakko.

    VastaaPoista