Rauhallinen aamu, "pomo" joi pitkään aamukahviaan. Minä loikoilin sen aikaa. Ja sitten mentiin lenkille.
"Pomo" luuli, että ulkona sataa, mutta sanoi, että mennään silti pitkälle lenkille. nneksi ei sitten kuitenkaan satanut. Mutta hämärää oli, kun taivas oli paksussa pilvessä.
Mentiin rantakallioille katsomaan maisemia ja kuuntelemaan mm. joutsenia, jotka äänekkäästi kailottaen lensivät lahdelle. Minä huolehdin täällä ruokavalioni kasviapuolesta eli heinästin. Ruovikko on muuttunut jo aika ruskeaksi.
Lintujakin kellui vesilaikuissa paljon, mutta ei meillä ollut kiikaria mukana, joten eipä ole harmainta aavistustakaan, mitä lintuja.
Pääsin täällä vähäksi aikaa irtikin, sillä oltiin ainoat liikkeelläolijat.
Mukavahan se oli juoksennella omia teitä a merkkailla omia paikkoja. Välillä keskityin kuuntelemaan, kuulivatko korvani jotain jyskettä kauempaa. Mitään ei kuulunut "pmon" mielestä, joten jatkoimme matkaa. Mutta ihan onnellisesti ei kotiin päästy. Jyske kävi niin hermoilleni, että karkasin ja lähdin omille teilleni. "Pomo" yritti hetken saada minua takaisi. Mutta kun en tullut, "pomo" kylmästi käveki tiehensä ja jätti minut yksin. Pakkohan minun oli seurata,
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti